Pitkästä aikaa. Huomenna siis alkais rv9+0. Kahdes ultras käyty, hyvältä näyttäny, silti se pelko tuola takaraivos on että mitäjos nytkin on kuollu kun on nt-ultra.. No, tilasin dopplerin joten huomenna pääsen yrittään mettästämään sydänääniä. :)
Oloja on. Voi herrajumala tätä pahoinvointia! Niinkj jatkuva krapula olis... Toisaalta oon kiitollinen että sitä on, koska se on merkki että raskaus jatkuu. Mutta kylläpä tää kurjaaki on, koko ajan närästää, oksettaa, etoo, mikää ruoka ei maistu, saan pakottamalla syötyä pieniä annoksia. Lämmin ruoka ei meinaa mennä alas ollenkaa, kylmä vähä paremmin. Mutta vielä pärjätään, oksentaa ei onneks oo tarvinnu ku pari kertaa viikkoon!
Täs nyt on muutenki ressiä tuon raskauden päälle. Viimeinen harjottelu ja näyttö meos että valmistuis, ja se vaan tuntuu venyvän ja venyvän koko ajan, kiitos näytön vastaanottajan... Hän tekee vain viikonloppuja, joten vuorot oli vaikea sovittaa yhteen. Sitten keskustelun pitäisi tapahtua kun hän on töissä, menee taas yli viikon päähän näytön loppumisesta. Ja se, että meneekö se nyt läpi... Kuulemma näyttää hyvältä mutta petrattavaakin on, ja virheitä ei saa tehdä tai se on hylky. Että tämmöstä pientä tähän samaan syssyyn.
Ja vielä pitääs jaksaa pääsykokeisiin lukea! Tokikaan nyt en ota ressiä, koska toivottavasti ensvuonna kerkeän hyvin lukea vauvan kans kotona ;) Mutta helpottaishan se jos nyt jo pääsis! Ei vaan tuo kemia ja fysiikka nappaa...
Ainut huono puoli mikä täs raskaudes nyt on, niin joudun pitään pitkät tauot rakkaista harrastuksista :( kun lentää tai hypätä ei saa. Typeriä sääntöjä.. Hyppäämiskiellon ny vielä ymmärrän mutta lentämistä en. :D mitä se maha siinä estääs... Toki näillä pahoinvoinneilla ei mitää jakoa oo koneeseen mennä.
Mutta, nyt jatkan työvuoron loppuun, toivottavasti on rauhallinen yö..
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.